En sitten päässyt sinne toiseenkaan paikkaan jossa kävin haastattelussa.

Minä en tosiaankaan jaksa ymmärtää tätä, kuinkan on niin kamalan vaikeaa saada töitä? Mielestäni osaan kirjoittaa hakemukset oikein ja käyttäytyä hyvin haastattelutilanteessa, mutta kai se ei vain sitten ole kuin osittain arpapeliä kun hakijoita on hirveä määrä.

Olen kuluneella viikolla laittanut 13 hakemusta, yhdestä tuli samantien sähköpostina vastaus että hakijoita on ollut yli sata ja valitettavasti valintamme ei osunut sinuun. Ihanaa kun sai edes vastauksen, yleensä työnantajat/työhönottajat eivät edes vastaa minkä tietysti toisaalta ymmärrän jos hakijoita on noinkin paljon niin kaikille vastaaminen vie luvattoman paljon aikaa.

On vain kuitenkin itselle mukavampi kun saa tietoa edes sitä niin ei turhaan pohdi mahdollisuuksiaan joita ei sitten kuitenkaan ole edes.

Masentaa vain niin penteleesti, tulee olo että ei sitten kelpaa yhtään mihinkään.

Minä oon sitten vaan istunut sohvannurkassa ja kutonut niin että puikoista lähtee kohta varmaan savua.

Tuskin kenenkään tarvitsee kateellisena pelätä sitä että noilla minulta tilatuilta jutuilla pääsen yhtäkkiä rikastumaan, vaikka tekisin yötä päivää jotain niin jokainen, joka on vähänkään käsitöitä joskus tehnyt tietää, että työ on kuitenkin aina suhteellisen hidasta. Jos tuntipalkalle haluaisi päästä niin pitäisi varmaan tehdä kaksi sukkaparia tunnissa.

Sama noiden verojen maksun kanssa, tuskin verottaja jaksaa olla kiinnostunut jos muutaman kympin kuussa tällä ansaitsen, en varmaan vielä lukeudu talousrikollisten joukkoon. Jos niin olisi että nämä muutamat lantit olisivat koko kansantaloutemme romahduksen syy niin tosiaan kirppikset ja myyjäiset olisivat varmaankin ensimmäinen syynäyskohde kaikkine uuden tavaran myyjineen. En minä ihan niin rehellinen aio olla että älyttömyyksiin menisin.

Ja kuka sanoo että olen "yltiörehellinen"? En ole mielestäni sen kummempi ihminen siinä asiassa kuin kukaan, jos kadulta löytäisin kaksikymppisen niin en sitä olisi löytötavaratoimistoon kiikuttamassa. Ihan tavallinen olen vaan, anteeksi jos olen jotenkin hurskaan kuvan itsestäni antanut.

Sain valmiiksi eilen ihanan pipon joka minulta tilattiin, ainakin minä tykkään, toivottavasti myös tilaajakin. Samoin puolikas sukka on puikoilla, 3 paria olisi työn alla mutta luulenpa niiden tulevan valmiiksi jo tämän viikonlopun aikana. Ihanaa tehdä näitä sukkia kun saa itse päättää millaisia, tunnustan että jos joku tilaisi tusinan miesten harmaita sukkia niin kyllä alkaisi puuduttamaan kutominen... Tykkään väreistä ja kuvioista ja mallien suunnittelusta tai valmiiden toteuttamisesta.

Ihanaa oli jo se kun kävin ostamassa näihin langat, ihan uusia, korkkaamattomia lankakeriä eikä aina noita samoja nurkissa pyöriviä lankakeriä.

Mutta mahtuu siis tilaamaan ja ihan arkailematta, kaikennäköistä saa ehdottaa mitä haluaisi että toteutan. Tässä on nyt ne mitä on tilattu joten ei ole ruuhkaa kuitenkaan :)

Minulla on keuhkoputkentulehdus, siitä olen ihan varma. Täytyy vain pohtia tarkkaan koska olisi mahdollista mennä lääkäriin, niin että olisi rahaa ostaa siihen lääkkeetkin. Varmaankin puolen kuun aikaan, eihän tuo vaiva mihinkään karkaa mutta on vain varsin ikävä röhistää koko ajan. Enpä olekkaan viimeksi sairastanut kuin joskus ikuisuus sitten ja saman taudin, vaikken sitä nyt oikeen "sairaudeksi" laske kun ei vie sängynpohjalle potemaan.

Ainoastaan vähentää innostusta siivota, meillä on aika tehokas epäjärjestys tällä hetkellä. Pienessä kodissa pitäisi koko ajan olla järjestelemässä paikkoja jotta ei pääse syntymään kaaosta mutta nyt ei vaan jaksa.